I made it through the wilderness

Eilen oli neljännet Vittujoulu-pirskeet ja nyt tuntuu ihan ku olis laulanu koko illan. Oli niin kivaa!


Olin siis 80-luvun Madonna, enkä Kikka alkuunkaan, kuten joku erehtyi luulemaan. Harmi, ettei ruma ristikorvikseni näy kuvassa kovinkaan hyvin.

Ens viikko on touhukas: töitä, kaikki jouluostokset (jeelp), kämpän pakkaamista, tovereitten näkemistä ja muuta yleishulinaa. Onneks muutamana iltana aion hössöttämisen jälkeen vaan rauhoittua juomaan glögiä ja olemaan. Muistakaa tekin vaan olla. Loma on ihan yhen pujauksen päässä.

Valokuvashow.

Nyt aplodeja tänne, sain vihdoin aikaiseksi tilata paperiversiot suosikkidigikuvistani! Digikamera mulla on ollut vasta viime joulusta, joten tehtävä ei ollut aivan mahdoton. Koitin olla järkevä, ja valita vaan suosikkisuosikit. Se onkin sitten jo toinen juttu, saanko niitä ikinä kansioon asti. Toisaalta, voi olla et teen niistä jonku rakkauden kollaasin.

Vähän oli nyyhkistä selata kesäkuvia. Aurinko, aurinko, aurinko.

Nojoo, nyt lähen kauppaan ja sit alkaa ranskan kertaaminen.

Apinuus.

Kuulin eräältä sanzimaiselta taholta, että tänne on konstikasta lisätä kommentteja, aina pittää kirjautua Livejournaliin ja jottain hässäkkää. Minäpäs päräytin asetuksiin ja muutin ne niin, että nyt kommentin voi jättää ilman mitään rekisteröitymissoopaa. Toivottavasti toimii.

Sanna oli eilen meillä opiskelusessioni jälkeen ja katsoimme Napakymppiä youtubesta. Suosittelen. Ujoja poikamiehiä collegeasuissa straight from the 80's.

Tänään pitäis puurtaa luentopäiväkirjan kanssa otsa hiessä, mutta kas, en ole edes avannut Wordia vielä. Ehkä pian. Sanna lainasi Riitta Jalosen Tyttö ja naakkapuu -satukirjan ja aion lukea sen eka. Otin myös jo kerrassaan röhnömäiset päiväunet. Join iltayheksän kahvin ja tanssin itseni hereille. Mutta missä kirjoitusaktiivisuus? Miksi mietin vaan sitsien istumajärjestystä ja huomista askartelun täyttämää viini-iltaa Sannan kanssa. Meidänhän piti olla Kaija Koon keikalla, mutta sitten se paljastuikin joksikin itsenäisyysjuhlan yhteiskonsertiksi, jossa muut artistit olisivat haukanneet tilaa Kaijan esiintymisajasta. Kalliskin se oli. Jää Kaija toiseen kertaan. Sattuu hei. Mikä tää juttu on, että mua ja Sanzitarta vetävät mauttomuudet puoleensa magneetin lailla? Onks normaalii?

Loppuun vielä kuva Oulun kesästä ja yhestä ihanasta ouluttaresta. Aurinkokuvat on mukavia. Kismittää tää säkissä asuminen. Ranskassa on paree tulla kevät nopeesti.


P.S. Kattokaa Napakymppi, ees yksi!!