Yksi eloni tähtihetkistä.

Joo, kotona taas. Tänään alkoi koulu. Oli jännää, vaikkei tapahtunu mitään. Oli tosi outoa olla koulussa melkee 9kk tauon jälkeen. Salaattibaari oli ässä ja bussien kuukausimaksu oli laskenu! Imuroin ja pyykkäsin haisevat reilipyykit ja nyt oon vaan syöny kotiomenia, enkä yhtään kirjottanu tekstiä huomiselle. Alotin Kyllikki Villan Vanhan rouvan lokikirjan. Se ei voi olla huono, kun koko idea rahtilaivaelämästä on niin kiehtova. Ei mulla muuta. Pian juhlia ja karkeloita, monta naamaa, joita on kova ikävä.

Hei vaan.

Sitä vaan, et oon Pariisissa ja edelleen elossa ja tyytyväinen pieni matka-akka. On ollu älyttömän ihana reisu, mut siitä ehkä myöhemmin kuvien kanssa tahi sitten ei. Reilaaminen on kyllä ajoittaisesta (eikä niin ajoittaisestakaan) haisemisesta huolimatta ihan tajuttoman kiva matkustustapa. Ei kai muuta. Olkaahan tekin ihmisiksi sielä. Pusputipussaa!

Viimeiset.

Pakkaan ja kuuntelen Jimi Hendrixiä. Asiat voisivat siis olla huonomminkin. Rinkasta tulee painava veijari. Ehkä joudun vielä karsimaan jotakin. We'll see. Tänään alkaa viikonloppu mökillä. Aion uida kuin suomajava.


Luin eilen loppuun ja pidin aivan älyttömästi. En keksi nyt muuta ja pakkauspuuhat painavat päälle. Tänään vimpat hampurilaiset tosi pitkään hetkeen ja siitä suoraan metsän keskelle! Maanantaina näkee taas Sannan ja alkaa pitkä jännä elokuu! Ei, ei meil oo vieläkään mitään kunnollista reilisuunnitelmaa, jee.

Pusuja, nisset ja nasset!

Napinaa.

Silläkin uhalla, että luulette blogini muuttuneen valtakunnalliseksi nitkutusfoorumiksi, mun on nyt pakko vähän kiljua tänne. Nimittäin multa loppuu allergialääkkeet sillai, ettei ne riitä koko interrailin ajaksi. Netissä sanottiin, että YTHS on kiinni (13.7.-2.8.). Siellä oli joku neuvontanumero johon soitin ja kysyin, miten saan reseptini uusittua. "Meillä ei ole resursseja, mene yksityiselle."
Hei, ei mullakaan oo resursseja!!! Miks ihmeessä maksan sitä terveysmaksua, jos mua tungetaan sieltä yksityiselle? Hä hä hä??

Onneks Turun YTHS avaa JO 26.7. Luotan siihen, että ne kirjottaa mulle reseptit, jotka ehin hakee sit samana päivänä kun lähetään matkaan. Tosi rentoo ja joustavaa hei. Harvemmin opiskelijat kylpee rahassa kesäisinkään. Tai en minä ainakaan.

Joo se siitä. Mulle kuuluu hyvää. Kävin Turussa kattoos Äitii ja Isää ja muutamaa toveria. Saunoin ja grillattiin ja hengittelin meijän metsää ja olin tyytyväinen akkeli.


Tämä on kylläkin Viikinsaari.

Päivät solahtelee ohi, reili lähestyy, hampurilaisia oon paistanut kuin mikäkin kone. Rahoitan matkustamiseni hampurilaisilla. Mukava ajatus. Jokainen pussiin sujautettu ranu, ja olen lähempänä reppuelämää.


Suomeen palaamisen kooma ei ole lainkaan niin paha kuin odotin. Kaikenlaisia tunteita tässä on vellonut päässä superihanuusjeejeejeestä voiseitanperkeleeseen. Mutta ehkäpä juuri hampurilaistouhut ovat pitäneet kiinni siinä, etten ole turhia haihatellut. Paitsi normaalit haihattelut. Eilen kävelin kotiin ja lauloin Musea ja haihattelin. Mutta siis en ole sydän verillä koko ajan siitä, etten ole Pariisissa. Mulla on kivaa täällä!

Lauantaina näkee Lauran ja jee! Ja sit tulee vielä Lauran jokakesäiset ulkkismökkizembalot ja sen jälkeen voin hyvillä mielin lähteä reilaamaan ja istua junassa ja haihatella vähän lisää. Kuukausi Iina&Sannaa 24/7 tarkoittaa aika lailla sitä, että meillä on hirveä repertuaari uusia huonoja lauluja ja sanontoja, joitten kanssa teillä irtoo pää. Lööööööööv.

Ei jumal...

Millai on oikeesti mahdollista, et oon ollu vasta 3 aamua Suomessa ja niistä kahtena mut on herättäny puhelinmyyjä?!!???!!!! Ekana aamuna sieltä soitteli joku SUKKAKERHO ja tänään joku nuorten naisten sporttilehti Jeah Jeah -tyyppi. Onko mitään ankeempaa, ku tiristää ittensä vastaamaan ja sitten joku hukuttaa heti puheripuliinsa? Ei näin.

Tämmönen pieni välipieru vaan.

Aattelin tulla vaan vinkasemaan, että viimeisiä viedään. Pesen viimeisiä liinavaatepyykkejä nyt. Sitte koululle hakemaan kaikki tarvittavat paperit ja allekirjotukset ja kopioimaan pari lomaketta. Kaikkia ankeita pieniä juoksevia asioita.


Välillä tulee itku, välillä hymy. Tekee mieli jättää pakkaus mahdollisimman loppuun. Viikonlopuksi lähetään nyt sille road tripille, mikä piti tehä jo pari viikkoo sitten. Suunnitelmatkin ehti vähän muuttua, eka yö vietetään n. 400km täältä länteen ja toiseks yöks mennään lähemmäs merta.
Olen lukenut Khaled Hosseinin The Kite Runneria ja alan koukkuuntua. Ostin uuden suihkuverhon (vanhassa on homeläikkiä). Maanantaina oli haikeahko yhteispiknik, huomenna on viimeinen illallinen kämppisten kanssa. On tää tällasta.

Kiikaa!!

Aamu alkoi ihanasti sillä, että kaasuputkenpuhdistajamies vouhkas keittiöön, irrotti paskaisen putken ja ilmotti jämäkästi, että pian kuolo korjaa, ellei ala puhdistustoimet. Että nyt pannaan kirjoittaen shekkiä ja hän ryhtyy puuhiin. Siinä sitten väiteltiin hyvä tovi minä ja Eeva versus kaasuputkimies, että alkaako nyt puhdistusshow vai soitanko perään juteltuani kämppisten ja vuokraisännän kanssa. Suomi voitti Ranskan 2-0.

Eilen oltiin Versaillesissa koko päivä. Se oli ihan erilainen se museo-osuus nyt aikuisen silmin. Meitä oli 4 tytyä, mut tehtiin viisas päätös katsella omaa tahtia. Mulla oli Mp3:ssa fiilismusaa (ei siis mitään barokkitouhuja, vaan vähän mitä vaan) ja tuijottelin haltioituneena ympärilleni miettien, mitä niissä huoneissa on tunnettu ja ajateltu ja touhuttu ja koettu. Se oli ihanaa. Museon jälkeen mentiin piknikille veden rantaan ja otettiin mukavat nokoset. Heräsin jossain vaiheessa kesken unien ja siinä torkkui ja tuhisi kolme rakasta ihmistä nurmikolla. Tuli kauheen hyvä mieli.


Illalla oli Gesinen läksiäiset ja siellä mukavaa, haikeuteen ei jäänyt liikaa aikaa, kun tuli hirveä kiire yöbussiin. Mutta oli oikein oivallisia lettuja ja Peachesiä taustamusiikkina.

Nyt mun tarttee kyl mennä pesulle. Illalla on ooppera. Saan laittaa oopperakolttuni! Huimaa. Nojoo, kuulemiin nasset!

Kukkuluuru.

Hei vaan! Ei tullukaa road trippiä, tuli ongelmia auton vuokraamisen kanssa. Ilmeisesti lähetään mun vimppana viikonloppuna. Ei sekään huono. Kävin ekalla läksiäispiknikillä ja sit oltiin lauantaina huvipuistossa ja sit tänään vaan hengasin ja kävin hyviä keskusteluja. (Esitin opiskelua Seinen rannassa, mutta kämppiksen jutut oli jännempiä.)


On haikeeta. Ja on tosi kivaa. Ja Eeva tulee huomenna!! <3
JA: Pääsin pedagogisiin!! Paras juttu! Mut enää 15 päivää, apua!!

Road trip.

Viimeisiä viedään. Huomenna hyvästelen ekan murunaaman. Hitto.
2/4 esseetä tehty. Maanantaina olis seuraavan palautus, mutta en oikein tiedä, miten sen junailen, sillä lähen huomenna koko viikonlopun kestävälle road tripille!! Joo moro!! Vuokrattiin auto parin kaverin kans ja huomenna posotellaan länteen. Maanantaina tulee Eeva! Ens viikolla hyvästelen ainakin kaksi hyvin läheistä ystävää. Kuinka selvitä loppuitkuista kunnialla? Tein jo listan kaikesta, mitä haluan vielä tehdä ennen lähtöä. Viimeisistä päivistä puristetaan kaikki irti, niin se on.

Nyt meen nukkumaan, et jaksan huomenna herätä pakkaamaan ja kiljumaan ja laulamaan. Ja sit meen piknikille hyvästeleen Ajan ennenku auto ajaa mut jonnekki, missä toivottavasti aurinko paistaa ja on paljon mäyriä ja laulua ja hyvää mieltä. Näin teille visioi oma karva-apinanne. Hyvää yötä!

Yey.

Eka (ja ankein) essee vihdoin puserrettu ulos. Enää 3/4! Ei paha nakki.

Pariisissa pitkästä aikaa sateista. Nyt kirjotan viel vähän seuraavaa esseetä ja sit Michaelan kans yhdelle. Pienet sunnuntaiviinit. Olen ne ansainnut, kun esseekin oli semmoista vääntämistä. Hoh. Kaikki hyvin täällä. Oltiin jossain ihme baarilaivalla ja Gesinen kans oltiin kattomas modernin taiteen näyttelyä, jossa oli mäkkärileluista koottu limaolio. Pitää tehdä lista, johon kirjoitan kaiken, mitä haluan viel ehtiä täällä.

Ainiin, löysin kirppispöydästä ne jäätävät Eiffel-korvikset, jotka tuutte näkee mun korvissa vasta sitten Suomen puolella. On ne hirveet. :D

Iina valittaa.

Herääminen on aina ihan hemmetin tahmeaa. Se ei liity mitenkään ratkaisevasti siihen, mitä elämässä muutoin tapahtuu tai että montako tuntia nukkui (tai sitten ole vieläkään löytänyt itelleni sopivaa tuntimäärää,) vaan ne ensimmäiset heräämis- ja unestairtautumisminuutit ovat vaan aina yhtä tuskaa.
Poikkeuksena:
- jos herää siihen, et aurinko paistaa silmään
- jos on lähössä esim. matkalle, ja on superinnostunut ja joka tapaukses nukkunut kevyesti ja aivan liian vähän



Noniin, ja kesällä ekat heräämisminuutit ovat aika scheisseja siksikin, että kesällä on ALLERGIA. Jokainen kanssakärsijä tietää, kuinka perseestä on herätä, kun silmät on rähmineet ittensä kiinni, suuta kuivaa, ilma ei kulje nenän kautta jne. Tämän aamuiseen heräämiseen lisämausteensa toi myös remonttia tekevä naapuri, jonka poraaminen kaikuu meijän sisäpihalla. Tallustin väsyneenä keittiöön. Meillä pyörii muurahaisia tiskipöydällä! Siis mitä tää nyt on. Leipä on loppu, yksi uunipatonki löytyy, laitan sen uuniin, Alas! Uunissa onkin kämppiksen kanankoipia jostain viikon takaa. HYI! Samainen kämppis lähti just tänään matkalle viikoksi. Korjatessani kanankoipia pois patonkini tieltä huomaan, että koko keittiö on muutenkin täynnä tämän samaisen kämppiksen kuivuvia ruokia, on ainakin 4 pvää ilman kantta kattilassa pyörinyt kalakastike, kuivaa riisiä, puolikkaita hedelmiä, ruskea banaani. Nyt jumalauta, jos lähtee matkalle, niin sillon korjataan kaikki haisevat omat jätteet (tai tulevat jätteet) keittiöstä pois. KÄÄKÄÄKÄÄ.

Rauhoittava aurinkoinen maisema tähän väliin.


Noniin, ei muuta. Olen jo rauhallinen ja patonkikin oli hyvää ja kämppistä ehtii tulla jo ikävä ennenkuin se palaa. Että rakkautta vaan kaikille. Oikeesti kiukuttelen vaan sitä, että joudun kirjottamaan yhen ankeen esseen tänään. Ja sitä, että mulla on lentolippu Suomeen 30.6. enkä haluais laisinkaan vielä silloin palata. No, loppuajan suhtaudun kaikkeen vielä entistä suuremmalla antaumuksella (kuten nyt noista kanankoivistakin huomasi, ha.)

Sitäpaitsi: Mul on lippu Musen keikalle lokakuussa!!!! Stockholm syndrome livenä! Voi sambaavat ketut!

Noniin, nyt kytken netin pois ja alan kirjoittaa.

Elefanttinainen.

Minä täällä taas. On jo tietokonekin käytössä ja kaikkea. Kädessäni on mystinen ötökänpurema (ehkä?), jonka vuoksi se on punainen ja paisunut niin, ettei rystysiä tai pintaverisuonia enää erota. Onk tää nyt se elefanttitauti? Missä vaiheessa pitää mennä lääkäriin? En saa kättä enää kunnolla nyrkkiin, koska ihoa alkaa kiristää. Seuraan tilannetta ja olen iloinen, ettei toi paise tullut naamaan.



Tänään olis vissiin yhteisillalliset kaverin luona ja sit jottain tanssitouhuja. Tällä viikolla pidin esitelmän, johon olin tyytyväinen, join skumppaa, söin muffinsseja ja kaipasin Lego-leikkejä Joanan kanssa, hengailin Agnieszkan kanssa keskustassa, sotkin salakavalan huomaamatta huoneeni nykyiseen tilaansa, katoin ANTM:n 12. cyclen loppuun (väärä tyyppi voitti!) ja yritin välttää sen ajattelemista, että tää loppuu jo kuukauden päästä.

Nyt lähen ostaan leipää ja punkkua.

Viaton valiturahdus.

On aika tulla urahtamaan tannekin. Kirjoitan kamppiksen koneella, silla omani meni rikki kesken Pocahontaksen, joten en pysty kayttamaan ihan kaikkia aakkosia.

On muuten todella harmillista, kun tietokone menee rikki ja itse huomaa, ettei ole tehnyt varakopioita esimerkiksi valokuvistaan tai musiikistaan. Nyyhky. Suurnyyhky oikeestaan. Vien koneen Suomeen, jossa isa lupasi koittaa pelastaa, mita pelastettavissa on. Olen siis tulossa/menossa Suomeen 18.-22.5. pedagogisten paasykokeiden takia. Venytin vierailua parilla paivalla, jotta ehdin nakemaan Tampere-ystavat ja vanhemmat ja isovanhemmat. Alussa ketutti lahtea Suomeen vain kokeen takia, mutta olen asennoitunut asiaan parhain pain ja on ihana nahda Sanna ja Anu ja Janne ja Eeva ja Aiti ja Isa ja isovanhemmat. En valita. Ja tulen sitten taas viikonlopuksi tanne. Viikonloppuja on niin vahan jaljella, etten malttanut viettaa yhtakaan Suomessa nyt. Haikeus iskee.

Ja nyt kamppis tuli kotiin, joten fiksuna tyttona jatkan pakkaamista, enka enaa lurki sen huoneessa. Jatkuu joskus myohemmi!

Meijä Anna tulee huomenna!

Nousussa:

- Meen Anna tulee huame kylää!
- Agnieszkan äidin ihanat kakut, joita Agniesz toi Puolasta <3
- Löysin kynttilöitten polttamisen taas mystisen pitkän tauon jälkeen.
- Me siivottiin keittiö!
- Laura tulee torstaina! <3
- Viikonloppuna pikniköidään.
- Mul on ihanat kämppikset!
- High fidelity oli mainio.
- Catcher in the Ryesta taitaa tulla mun seuraava koukkukirja. Kummaa, että vasta nyt luen sen. Se on kolkutellu mua jo pitkään.
- Sofia Coppola on aina yhtä hyvä.
- Keskiviikkona keikalle, yey!
- Huomisen luento peruttu!


Laskussa:

-Lakko jatkuu. Tänään tyypit suihkutti "Taistelu jatkuu!" -tekstejä ympäri koulun pihaa ja aula oli täynnä ilmapalloja. Mitä kaikkea muuta siistiä tolla energialla vois saada aikaan?
- Ämpeekolosen kuulokkeet on rikki ja metroissa on ollut ihan musiikitonta, mitä nyt muitten musiikit kuuluu läpi.
- Tänään sato. Toinen kunnon sadepäivä, minkä muistan koko Ranskan ajalta.
- Limamiehet, jotka tulee lässyttään aina, kun liikun yksin. Tänään yks veti MULLE pultit, koska en halunnu lähteä kaljalle, koska odotin Agnieszkaa (no en olis kyl hei ehkä muutenkaa lähteny). Tyyppi vielä alotti tutustumisen sulavasti: "Miten on mahdollista, että oot noin viettelevä?" (Kävelin sateessa naama punasena kohti kirjakauppaa.) Miksi en lähtenyt, oi miksi? Se olis varmaan ollu just maailman valovoimaisin tyyppi.
- En nyt just keksi muuta valitettavaa. Paitsi et oon liian laiska. Lakko laiskistaa, sanoi vanha kansa.
-Ei muuta. Paitsi et metrossa haisee usein pissa, eikä se ole mukavaa se. Mutta senhän te jo tiesittekin.

Näihin virtsatunnelmiin toivotan teille nyt kauniita unia! Jee, Anna tulee huame!

Kii kaa.

Täällä taas ahkerin päivittäjänne, moro!

Suomi oli ihana ja rentouttava. Kävin saunassa ja näin marsuja ja pelattiin perheen kans ja söin 3 seuraavaa vuotta varastoon. Ja sit oli Mikon bileet ja Ospa kävi kyläs ja mä hyppäsin Turus ja käytiin Porissa mussuttaas sukulaiset ja kaikkee mukavaa. Oli tiätty hianoo palata Pariisiin! Tänne oli tullu kunnon kesä (ei varmaan vieläkään ranskalaisasteikolla, mut kyl tää nyt on jo kesä) sillä aikaa. Kaikki kukat on apposen auki ja puitten lehdet mun pään kokosia. Oon ollu paljon ulkona, toistaseks palamatta tahi ruskettumatta.

Lisäks oon löytänyt Centre Pompidoun kirjaston, jossa on kokolattiamatto, jolla voi ottaa mukavan asennon ja olla kuin laiskamato. Se on viel auki iltakymmeneen, eli ihan täydellinen juttu Iinojen työskentelyaikataululle.


Tänään löysin kirjaston pihalta tämän:


Hiano! Mustakin tulee isona hyväntuulisten tekstien suihkuttaja.

Oon koittanu nää viimeiset lomapäivät vähän opiskella, sillä ANNA TULEE TIISTAINA TÄNNE!! Tuttutuuu! Tättärää! Tittidii! Ja mul on kaikenlaista iloista rästihommaa, koska Suomessa keskityin vain yleiseen völlymiseen. Joten olen koittanut olla tomera. Vaihtelevin tuloksin. Mutta kun ranskaks lukeminen on HIDASTA!! Ihan sikkehidasta. Etenen etanan askelin. Etanat ei askella. Ne limasuikauttelee.

Joo, ei oo mitään asiaa. Paitsi, et Anna tulee ja sit sen jälkeen tulee Laura ja meil on yhteinen vappu, johon kuuluu toivottavasti ihan sikana aurinkoa ja ilmapalloja ja viiniä ja piknikkejä ja laululeikkiä ja kysymysleikkiä ja suklaata (paitsi Lauralle, joka ei pidä) ja sit ainakin mun täytyy ostaa jotkut rumat aurinkolasit, koska joka päivä häikii ja sit kaikkee muutakin, mitä en nyt keksi. Kiitti moi!

Pieniä hyvästejä.

Heippa hetkeks, Université Paris 8, luulen, että pärjään ihan hyvin kaksi viikkoa ilman metkujasi.


Heippa talvitakki ja -kengät. Pääsette pohjimmaisiksi matkalaukkuuni ja toivon todella, etten joudu käyttämään teitä Suomessa.

Moikka, oma huone. Oot paras. Vähiten vetoisin ja kotoisa. Tiedän, että on kiva palata.


Heippa kämppikset, ootte kivoja! B, nauti lomasta, äläkä opiskele niin sikkenä. Muista ruokkia Fish ennen lähtöäsi. H, samat ohjeet, mitä tulee työntekoon. Muista syödä äitisi Vietnamista lähettämä epämääräinen lehtiin kiedottu lihaklöntti nauttien. Tiedän, että se on sinulle tärkeä.

Heippa Pariisin ystävät, melkein kaikki matkustatte jonnekin. Nauttikaa lomastanne. Ootte ihania, mennään syömään kuskusta ja kikattamaan, kun taas nähään.

Heippa Montmartre, tuun istumaan sun nurtsille ihan heti, kun tuun takasin. Heippa Fleche d'Or, tuun kattomaan huhtikuun lopussa viimeisiä keikkoja, ennenku sut suljetaan jonkun uuden ja sliipatumman baarin tieltä. Byhyy. Heippa Eiffel, heippa Seinen ranta, heippa Parmentiers, heippa lähikauppa ja metrolinja 3 ja 13. Heippa Pariisi, tuun ihan pian takasin.

Dear Eki.

Rakas Erkki-Pekka, miksei kukaan enää päivitä? Meikä ei oo päivittänyt siksi, kun ei ole yhtään tuntunut siltä. On ollut vähän kaikkea. Olenpa informatiivinen.


Kevät on puskenut kunnolla peliin sillä aikaa, kun mulla on ollut ajatukset muissa asioissa. Nää kuvat on jo vähän out of date, sillä nyt on jo voikukkia ja koivuissa pienet lehdet. Pistän nyt kummiskin nääkin tänne.






Tällä viikolla oli kolme takitonta päivää ja kolme piknikkiä.

Kää.

Oon ollut laiska päivittäjä. Ja vähän laiska koululainenkin. Lakko jatkuu, luentosaleja blokkaillaan tuoleilla. Koulun seinät on täynnä vihaisia kommentteja. Kaikilla on vähän eri tietoa aiheesta.

Sunnuntai on yleensä opiskelupäivä. Yleensä haluan nuhjuta kotona sunnuntaisin. Koti on paras.
Tänään on ihan kirkas taivas ja lämmin, joten varmaankin lähen poukkoileen Seinen rantaan kuitenkin. Sen jälkeen opisk opisk.

Täl viikol oon käyny kattoos keikkoja ja sit olin teatterissa (ja tajusinkin omasta mielestäni lähes kaiken olennaisen) ja musiikkikahvilla aurinkoisella Montmartrella ja puistossa ja kalajalla ja päivät kuluu niin nopsaan ettei ehi sanoa edes aubergine, jonka sain eilen tietää tarkoittavan munakoisoa.

Kriiih kriih.

Täällä on vähän viilennyt, mut en saleen vaihda enää kevättakkia talvipomppaan. Ainoot talvikengätkin on rikki, joten tennareilla mennään. Oon satavarma, et pian lämpiää takas. (Noin ei voi varmaan kyl sanoa..)

Meen viikonloppuna meen Lauralle! (Tietämättömille tiedoksi, että jälkimmäinen "meen" on porin murretta ja tarkoittaa meidän.) Aiotaan syödä paljon ja höpöttää paljon ja mennä kelkkapulkkaileen mäkeä alas. Mulla ei tietenkään oo mitään proper varusteita, ni lainailen sit muitten pukineita. Jee, pulkkis! Kiva saada minitalvi tähän kevään väliin.

Tänään Sorbonnen ympärille muodostettiin joku ihmisketju yliopistolain muutoksen vastustamiseksi. Itse pänttäsin samaan aikaan Genetteä yliopiston kirjastossa. Ellen vähän ennakkotietäis, mitä se häiskä ajaa takaa, niin mun ranskalla ei kyl pal Genetteä viel lukis. Illalla tytyjen kans lasilliselle. Täällä käydään koko ajan lasillisella. Ja se usein vieläpä on vaan se yks lasillinen, eikä sillai kun Suomessa, et pual neljän aikaan havahtuu Dorkan valomerkkiin. Toisaalta, jos sen Suomi-setin vetäis täällä joka kerta, kun lähtee lasilliselle, niin tulisin hirveenä densona takas täältä. Valvoneena densona. Nytkin oon valvonut, mutten denso. Vielä.

Voisin tähän listailla ne leffat, jotka oli siinä quote-jutussa:

1. Marie Antoinette
2. Henkien kätkemä
3. Sideways
4. Amélie
5. Moulin rouge
6. Yellow submarine
7. Meri sisälläni
8. Puhu hänelle
9. Metropolis
10. Emma
11. High fidelity
12. Big fish
13. Gilbert Grape
14. Äitini on merenneito
15. Muumipeikko ja pyrstötähti

Kukkelikuu, kuvitukseksi kämppiksen tekemä appelsiiniteeasia. Oli ihan sikkehyvää!


Hahaa, teen vielä pienen listan asioista, joita teen täällä, joista aina sanoin, että ei, minä en sitten IKINÄ tee niin.

1. Olen syönyt appelsiinia nauttien.
2. Juon kahvini maidolla.
3. Käytän converseja.

There you have it.

Madame Gaston, en olla tahdo!

Täällä oli sit muuten yks Sanzitar kylässä täl viikolla. Voi Rakkauden Rakkaus! Katottiin Tyraa, käytiin pällistelemässä sitä kuuluisaa tornia, laulettiin Disney-lauluja, pyörittiin Montmartressa, juotiin viiniä, syötiin aika pali, järjestin pienimuotoisen Sigur Rós -iltaman, joka yltyi siihen, että vieraat esittelivät omien maittensa noloimpia poikapändejä Sätuubista. Käytiin jäätävässä irkussa kuuntelemassa sitäkin huurteisempaa sielunsa myynyttä bändiä, joka esitti ihan mitä tahansa, jotta voisi miellyttää kaikkia mahdollisia asiakkaita (oli Princet, Bob Marleyt, Muset ja muut). Liejuteltiin ja völlyttiin. Pelattiin ihan sikkenä kysymysleikkiä tiätty. Vähän hiljaseks jäi Louvren ja Versaillesin kanssa, kun aika loppui kesken, mut sit jos (ja ah, kun!) palataan tänne interraililla, niin sit kyl Versailles-kännit on ohjelmassa. (voisin sanoa myös piknik, mut Versailles-känni kuulostaa sopivan rahvaanomaiselta)



Sanna lähti torstaina ja tirautin muutaman kyyneleen. Nyyhkynokka. Nähdään sitten heinäkuussa. Tai pedagogisten pääsykokeissa, ha ha. Noniin. Loppuviikon käytin ahkeraan (?) opiskeluun, sillä koitin välttää opiskelua Sanchoksen läsnäollessa. Mul on nyt kolme aika kivaa kirjaa työn alla. Tällä viikolla lukemistot on onneks englanniksi, niin on varmempi olo siitä, mitä tulkintoja tekee yhtään mistään. Eilen olin poukkoilemassa cityssä pikkutunneille, tänään oli puolalaispirskeet ja huomenna mennään ehkä ilmaismuseotouhuilemaan. (Kuun ekana sunnuntaina tosi monet museot on ilmasia)

Giggiliiliilii, ei nyt irtoa muuta. Kuuluu hyvää. Ihan hirveetä, kun helmikuu on jo ohi. Millain aika voi mennä näin nopeeta? Kenen on vastuu? Tänään, kun astuin ovesta ulos, tuli ekan kerran oikein lämmin tuulahdus vastaan. Sanna toi Kodarin ja Erkki Lampén oli taas kiva. Kämppis jumitutti meijän vessan laittamalla sinne jonkun pilaantuneen vihanneshörsselin. Ostin kirppisconverset 15 eurolla. Ainiin, ja tää biisi soi täällä sit aivan joka paikassa (kaikki baarit, tänään myös supermarketissani) aivan joka hetki:
http://www.youtube.com/watch?v=w9KnuJZkBjg
Onpa uskomattoman mauton video myöskin. Onko tää Suomessa joku juttu?

Tulipa jäsennelty ja asiapitoinen viesti, he. Pusipusi!

Ainiiiiin.

Unohdinko ehkä mainita, että Asobi Seksu soittaa tänään Fleche D'Orissa kuudella eurolla. JOOMORO!!!

Moiheimoi.

Ei se koulu sitten alkanu koko viikolla. Yks kokoontumine oli ranskan open kaa, mut muut jää ens viikolle. Kukaan ei tiedä, miten pitkään lakko kestää.

Tervetuloa pienelle kurkistuskierrokselle yliopistooni:


Yliopisto lakossa.





Sekä jännittävää ja eineen suhruista lisämateriaalia vessasta:



Myös hana on lakossa.

On ollut hivenen hämmentävää, kun ei ole ollut luentoja. Olisi hienoa sanoa, että olen käyttänyt opiskelulta jäävän ajan kaikenlaiseen aktiiviseen poukkoilemiseen, mutta aika lailla oon nyhertänyt pienten iinamaisten toimien kanssa, tehnyt ruokaa, etsinyt hyviä second hand -liikkeitä, askarrellut omaa matkaopastani, kuunnellut uusia levyjä, nuuhkinut Seineä, syönyt vadelmia!


Niin, ja mua huvitti tänään, kun muistin sen tekstin, jonka tänne kirjotin ennen muuttoa Tampereen kodista. Kerroin siinä jotain niistä jutuista, joista eniten pidän kodissani ja joita tuun kaipaamaan. Yksi niistä jutuista oli kotoisa sotku. Noniin, päätin sitten ikuistaa tänne, että oon onnistunu aina hienosti luomaan sen saman kodikkuuden myös Pariisin kotiin:


No niin, ja mulla on siinä sitten aamupala menossa pöydän kulmalla, joten älkäätte luulko, että säilytän voita huoneeni työpöydällä. Tänään siivoan vähän ennenku lähen kaupungille, promise! Imuri olis ekana vuorossa, petivaatteet peseytyy jo koneessa. Oli vähän huono omis omasta laiskuudesta, kun heräsin tänään neljältä (oltiin tanssimassa aamuun) ja kämppikset juoksee heti aamusta töihin tai opiskelemaan.. mut hei, kyl mäki opiskelen heti, kun mun koulu vaan vähä rauhottuu ja lopettaa lakkoilun. Sitä odotellessa.

Toivotan hyvää viikonloppua joka parralle! Bisous!

Sunnuntai, maanantai ja leffoja.

Sunnuntai.

Oli kaikenlaista kunnianhimoista suunnitelmaa nähä kavereita valokuvausreissulla ja leffassa ja.. mitä lopulta tein? Kävelin suoraan Virgin megastoreen ja jumitin sinne musiikin äärelle. Ennen kuin kukaan siellä avaa suunsa, että mikä jäätävä epäsosiaalinen lurttapää, ni haluaisin tuoda esille seuraavan asian:


SIGUR ROSIN UUSIN LEVY! (Miksei mulla ollu sitä jo?) Että hei vaan kaikille nih. Ja Animal Collectiven uus levy. Kuin väreissä ja muodoissa kelluis. Taas sellainen olo, että multa on pimitetty hyvä pändi. Rupesin kuuntelemaan tota ihan sattumalta ja vaan jumitin siihen kuunteluasentoon.
Virgin megastoren miinukseksi on laskettava, että kun kysyin neuvoa ranskaksi, niin aina sieltä pärähti englantia vastaukseksi. Ärsytti! Lohduttavan tasapainon toi jonossa perässäni ollut ranskalaismies, joka avasi keskustelun ja rupes esittelemään löytämiään ERA:n levyjä tyytyväisenä (onk se viel olemassa?). En hennonnut sanoa, että voi jeesus, mitä musiikkia. Mies oli symppis ja vastasi ranskaan ranskalla.

Maanantai.

Menin koululle ysiksi vain huomatakseni, että lakon takia tunteja ei pidetä. Tapasin kyllä pari kivaa opea. Olin infotilaisuudessa, jossa kiljuttiin lujaa mielipiteitä, enkä tajunnut tarpeeksi. Myöhemmin kuulin, että jotkut opettajat olivat aloittaneet luennot normaalisti. Ota niistä nyt sitten selvää. Lähetän tänään jokaiselle opelle nyt sitten e-mailia, että koska aloittavat opetuksen.

Käytiin erasmusten kanssa kaupungintalolla ja se oli aika kristallinen ja kultainen. Nyt aion jatkaa oman matkaoppaani askartelua. Ja kirjoittaa ne tuhat mailia. Ei sittenkään, eka teen Sannalta kopsitun leffajutun.

P.S. En voi kommentoida viel Siguria, sillä lillun Animal Collectiven tunnelmissa.

1. Pick 15 of your favourite movies.
2. Go to IMDB, and find a quote from each film.
3. Post them here for everyone to guess.
4. Strike it out when someone guesses correctly; put who guessed it and the movie.
5. No googling.

1. -Where does she come from?
- From every bed in Paris.

2. I'm sorry my sister turned you parents into pigs, but there's nothing I can do.

3. Listen, man. You're my friend, and I know you care about me. And I know you disapprove, and I respect that. But there are some things that I have to do that you don't understand. You understand literature, movies, wine... but you don't understand my plight.

4. I had two heart attacks, an abortion, did crack... while I was pregnant. Other than that, I'm fine.

5. We're creatures of the underworld. We can't afford to love.

6. WHAT? We Meanies only take "no" for an answer! Is that understood, Max?

7. - Freedom without a life is not freedom.
- A life without freedom is not a life.

8. Nothing is simple. I'm a ballet mistress, and nothing is simple.

9. The probability of mankind's survival will be 30% in one hour. Control of the Ziggurat is now being transferred to my operating system. All supplemental Earth weaponry will be activated from my network in 30 minutes. Attack targets are the world's major cities and 7,586 additional facilities. Destruction of the human race will begin through irradiation and use of multiple weapon systems. This will be complete in 17 hours, 27 minutes.

10. -Was he handsome?
-Many say he is.
-Was he agreeable?
-He was in no way disagreeable.

11. Liking both Marvin Gaye and Art Garfunkel is like supporting both the Israelis and the Palestinians.

12. -Havin' a kid changes everything. There's burping, the midnight feeding, and the changing.
-You do any of that?
-No But I hear it's terrible. Then you spend years trying to corrupt and mislead this child, fill his head with nonsense, and still it turns out perfectly fine.

13. -Mama, I want hot dogs. I want hot dogs, Mama.
-OK, Sunshine, you can have hot dogs.

14. -I want to stay!
-And do what?
-Finish high school
-Great start. What's your major? Town tramp?

15. Let's make the bush mad so that it will attack us!

Tulikoha liian helpot?

P.P.S. Pistän vaikka punasella fontilla ne, jotka on jo arvattu, mut en kirjota niitä tähän, ni on jännempi arvata ennen kommenttien lukemista niitäkin, jotka on jo paljastunu.

Perjantaihuutoja.

Kielikurssi loppu! Koulu alkaa maanantaina. Meillä oli tänään pieni palautetilaisuus ja sen jälkeen tervetuliaisviinit ja naposteltavat koululla. Illalla tulee taas hippa. Toimin tänään kuten oikea ranski ja vierailin lähileipomossani. Ostin macaronsseja, kun ne on niin kauniita. (Ostopäätökseen saattoi vaikuttaa myös vähän se, että ne vetää noita Marie Antoinette -leffassa.)


Luulin, et ne olis semmosia marenkimaisen ohkaisia, mutta siellä sisällä olikin ihanaa jönkkötäytettä.


Ouh la la. Noita vedän piknikeillä sitte, se on sale. (Mul on joku piknik-pakkomielle. Ehän mää Suomessakaan koko ajan retkeile ruokakorin kanssa. Vai kuinka?)
Tänään pääsee tanssiin! Nyt on niin perjantaiolo, etten keksi mitään avartavaa selittämistä. Viikko sujahti taas tosi nopsaan ohitte. Ranskani on taas muurahaisensipsutusaskeleen verran parempi kuin viime viikolla.

Ainiin, ostin ehjät kengät. Mul on ehjät kengät!


Noniin, nyt en pinnistele enää. Aina ei oo pakko olla asiaa. Ainiin, käytiin eilen Montmartressa ja se on yks mun uus suosikkialue. Semminkin se kohta, missä Nino Quincampoix kurkkaa niillä kiikareilla ja näkee alhaalla heiluttavan Amélien, joka laittaa sen valokuvakirjan sen laukkuun. Haluan korostaa, että kohta oli maailman kaunein jo ennen kuin tajusin, että se on siinä leffassa.
Ei muuta. À bientôt!

Kurinaa ja purinaa.

Olispa hienoo heittää jotain valokuvasettii tähän, mut kamerasta loppui akku jo päivällä. Vähän harmitti kyseinen juttu, kun kiipesimme Riemukaaren päälle katsomaan iltavalaistua Pariisia. No, kuva olis kuitenkin latistanut koko näkymän.

Pesen pyykkiä. Tänään oli kuukauden ensimmäinen sunnuntai, mikä tahtoo sanoa, että lähes kaikki museot olivat ilmaisia. Kohteeksi valitsimme Centre Pompidoun. Pidin kovasti. Kaikkea ei koluttu kerralla, tiättykään. En ehkä muutenkaan oo ihan fanina siihen, että porukalla yritetään ensinnäkin tavata tiettynä aikana tietyssä paikassa (aina vähintään 50% porukasta on myöhässä..ja joojoo, tottakai kuulun ite siihen 50 prosenttiin myös) ja sitten vielä pysyä porukkana. Eihän se nyt toimi. Tykkään katsoa yksinäni, en halua kommentoida tai vahtia koko ajan, että pysyykö joka iikka nyt possessa. Taktiikkani on aloittaa ryhmän kanssa, liueta omaan rauhaan ja mahdollisesti jatkaa porukalla ulos kulloisestakin museo/nähtävyys/tapahtuma-setistä. Pompidoun jälkeen kahvittelimme yhdessä ja sitten osa meistä lähti juurikin Riemukaarelle katsomaan uutta kotikaupunkia vähän korkeammalta. Tähän väliin kuuluisi melko pitkä huokailujen ja limaisten rakkauskommenttien sarja, jonka nyt jätän pois, että en kuulosta rasvaiselta erasmukselta.

Noniin, nyt pesen pyykkiä ja juon teetä. Ostin kauniita kortteja ja jos ootte kiltisti, saatatte saada postia. Ostin myös pienen kirjasen, johon kokoan oman matkaoppaani. Kaikilla muilla on joku opas mukana. Mutkun mä en ehkä halua mitään opasta. Onhan mulla netti, jos välttämättä haluan lukea, mihin "kannattaa" mennä.

Eilen löydettiin muuten sattumalta mainio pieni baari, jossa soitettiin oivallista jazzia. Perjantaina tanssittiin kuin pikkuapinat koko ilta. Ensin käytiin kyllä Louvressa. Viikonloppu hujahti taas niin, että rouske vain kuului. Ens viikko on toinen, ja samalla vimppa kielikurssiviikko, sen jälkeen alkaa opiskelupopiskelu. Hui ja jee.

Nyt ei enempää asiaa, jatkan kirjeen kirjoittamista ja teen ryystöpuuhia. Loppuun vielä kuva Pariisin laukustani, koska en voi laittaa uudempia kuvia, koska kamera pitäis ladata eka. Tän ostin Suomesta Radio-kirppikseltä hätäratkaisuna (noin 8 euroo kai), kun tajusin, ettei mul o taskuvarkaan kestävää laukkua. Tää on kiva. Ja toimiva.


Noni, pistetään viä toinen kehiin. Oon opetellu juomaa pikakahvia. MMMMMMM...hei. Vakkarijuomani on tee, mut jos tulee kotona kahvinikkis, niin tää on ainoa keino taltuttaa se.


Ei muuta, kiittimoooi!!

Noni, nyt se on nähty.

Mona-Lisa nimittäi.

Eka koulupäivä.

Tää on nyt ihan sikkenopee toimitus. Tulin kotii vaan syömää ja pian lähen yhen brasilialaistytön synttäreitä juhlimaan. Eka koulupäivä oli NIIIIIIN jännä, tietysti, mut meni kivasti ja pääsin käyttämään ranskaa, englantia, saksaa ja suomeakin. Tänään pyörittiin ympäri jättimäistä koulua ja rupesin jopa vähän lämpeemään sille rakennukselle. (On se silti ruma.) Pikaisesti vielä kuvassa uusi kevättakki, jonka ostin Benettonin alesta lauantaina.


Lisää myöhemmin. Hejdå!

Dear Diary, ostin tänään ensimmäisen patonkini.

Tänään tunsin itseni jo varmaksi metron käyttäjäksi, sillä pysäkkien vahtaamisen sijasta luin matkan aikana joululahjaksi saamaani Anna Gavaldan Je voudrais que quelqu'un m'attende quelque part:ia. Luin kirjan monta vuotta sitten suomeksi ja olin hyvin ihastuksissani siitä. Se tuntuu edelleen mainiolta.

Kävin katsomassa kouluani toisen kerran (piti mennä tapaamaan opeja lukkarin teko mielessäin, mut ei onnannu) ja täytyy sanoa, etten kyllä ole kovin vaikuttunut kyseisen laitoksen ulkoasusta. Tuleva opinahjoni on sotkuisin ja rikkinäisin koulu, mitä kuunaan olen nähnyt. Sotkugraffitteja, jäätäviä hajuja, rikkinäisiä lattialaattoja, ihan puhdasta sotkua joka puolella, joka ikinen seinä täynnä revittyjä ja kokonaisia ilmoituksia ja yläkerrassa suosikkini: Välikatosta 10 litran muoviämpäriin johdettu putki, joka ilmeisesti keräsi vettä. No, mitäs noista, toivottavasti opetus on laadukasta. Ei sotku koulua pahenna. Niin, ja oli siellä superkauniiksi rempattu lukusali. Ehkä koko budjetti käytettiin siihen.

Noniin, koulureissu osoittautui siis tyhjäksi arvaksi, koska opet ei ollu hoodeilla ja yhen työhuonetta en ees löytäny. Koska muita päivän tärkeitä tehtäviä ei ollut (paitsi metrokortin tilaaminen), päätin ajaa metrolla jonnekin, kun kerran olin vapaa tekemään niin, ja päädyin rehdin turistimaisesti Champs Elyséesin pysäkille ja lähdin sieltä köpöttämään pitkin kahdeksatta ja lopulta seitsemättä arrondissementia. Kovasta tuulesta huolimatta hymyilin kuin idiootti kävellessäni Seinen rantaa. Pakahtuva turisti -lookini houkutteli tielleni naisen, joka "löysi" maasta aivan edestäni kultasormuksen.

Nainen (ranskaksi): Onko tämä sinun sormuksesi?
Meigä (ranskaksi): Ei, ei se ole..
Ohi hölkkäävä nainen amerikkalaisaksentilla: Don't listen to her!
Nainen hölkkäävälle naiselle (vaihtoi kieltä): F*ck you!! (tosi mehevällä ranska-aksentilla)
Ohi hölkkäävä pimu: It's a scam!
Nainen hölkkääjälle (ihan hermona jo): F*ck you!!!!
Meigä hölkkäävälle naiselle: Thank you!

Tämän jälkeen hermostunut sormusnainen katosi nopeasti lipettiin ja jatkoin matkaani ihmetellen, mutta tyytyväisenä. Kävin katsomassa Eiffel-tornin. Ajattelin Annaa Eiffelin alla seisoessani. Sitä, kuinka kauan odotimme jonossa ja miten lauloimme kaikki jäätävät Tarja Lunnaksen biisit läpi siinä ajankuluksi. Siitä on kyllä jo vuosi poikineen.

Ostin ekan guicheni. Siinä oli vihanneksia ja pestoa. Näin harmaantuneista pariisilaismiehistä koostuvia pétanque-jengejä, miljoona turistia, polkupyöräpoliiseja, kiljuvia lapsia ja Eiffelin taakse laskeutuvan auringon.

Kotiin oli mukava tulla. Kämppikset tekivät guacamolea ja natustelimme sitä maissisipsien kanssa tv:tä katsellen. Meitä viihdytti touhukas tv-show, jossa pikkulapset esittivät erikoistaitojaan. Joku jumppasi, joku lauloi ja pieni suklaasilmäpoika osasi kertoa satunnaisen päivämäärän kuullessaan, mikä viikonpäivä oli kyseessä.

Kiinnitin kuvia seinään. Mun huone näyttää jo multa. Skypetin Lauran kanssa viinilasi kourassa, kuten kuuluu. Tapasin molempien kämppisten poikaystävät ja vaikuttavat hurjan kivoilta. Vielä kun opin niiden äidinkielen, niin olen ikionnellinen. Kielikurssi alkaa maanantaina. Se on tarpeen. Olen käyttänyt kodin ulkopuolella mahdollisuuksien mukaan pelkkää ranskaa, mutta välillä sanavarasto ei vaan riitä ja toinen osapuoli on turvautunut englantiin. Kaikki pelottelut siitä, miten tylyjä pariisilaiset ovat, jos ei hallitse hyvin ranskaa, tuntuvat kepulipuheilta, tai sitten mulla on käynyt vain hyvä tuuri.

Noniin, ei muuta tällä erää. Pusuja!

Ai niin.

Unohin kertoa. Kirjotin eilen vuokrasopimuksen, joka oli otettu valmiina tekstipohjana jostain. Ja siinä oli erikseen kohta siitä, mitä tapahtuu, jos joudun tän vuokralaisuuteni aikana vankilaan.

Ei mulla muuta.

Nopeuskuulumiset.

Odotan, että hiukset kuivuis ja sitten lähen pankkiin. Siksipä pikaiset kuulumiset tänne. Eka tärkein: Mulla on koti! Pääsin ykkösvaihtoehtooni asumaan. Kämppiksiä on kaksi, vietnamilainen ja puoliks ranskalainen, puoliks britti. Syötiin eilen yhessä vietnamilaista ruokaa ja musta tuli heti fani. Luulen, että yhteiselosta tulee vaivatonta ja kikattelevaa.


Kuvassa on mun ikkunanäkymää ja ranskalainen parveke. Mun huoneessa on toi iso ikkuna, sänky, työpöytä ikkunan ääressä ja suuri seinään upotettu vaatekaappi. Lattia on tummaa narisevaa puuta! Tykkään meidän talosta kovin. Yläkerrassa on viisilapsinen perhe ja ne tömistää ja talo aina välillä narahtaa tai murahtaa tai muuten osoittaa olevansa mukana hengessä. Ihana asua talossa, jossa on oma henki. Täällä on muuten semmoiset Amélie-ovenkahvat, jos joku muistaa millaiset ne on. Noniin, nyt lakkaa höpötys, lähen pankkiin jutteleen. Ja sit koululle. Ja ostan metrokortin. Tämmöstä taloksi asettumista.

Pakkausmusa top 5

Haikea, mutta innostunut yöpakkaaja listaa suosikkinsa pakkausmusaksi:

1. The Strokes: Whatever Happened?
2. The Knife: You Take My Breath Away
3. The Clash: This Is Radio Clash
4. The Smiths: There Is A Light That Never Goes Out
5. Dj Shadow: Midnight In A Perfect World

Tuntuu ihan pököpäiseltä pakata jottain keväthameita Pariisilaan. Miten voi ylipäänsä tietää, mitä tarvitsee siellä? Matkakirjana on Muumipappa ja meri. Muumit rauhoittaa.

Hryäääärgh!

En oo ny paljo ehtiny kirjotteleen, ku oli toi muutto Mikalle ja miljoona muuta pientä juttua. On tanssittu ja kävelty ja hoidettu asioita ja keekoiltu ja hengattu. Tänään kokeilen ekaa kertaa Jungle speedin lisäosaa. Mika on vähän kipee. Ostin sikamauttoman korun, jossa on peilipintainen ankkuri.

Tyttö pakkaa kodin.

Oltiin Sannan kans viineillä. Nyt ei nukuta, joten pakkailen kämppää kasaan. Jätän kaikki arkiastiat, vain ihanuusjutut ja tunnearvoasiat pääsevät turvaan. Oikeasti kauniit viinilasini (Tommy Tabermannit saavat jäädä, enkä ehkä itke, jos joku niistä rikkoutuu) kapaloin Aamulehden uumeniin piiloon.

Otin pari nuhjuista kuvaa asioista, joista erityisesti pidän kodissani.


1. Tähdet
Oma taivasmobileni. Kaikkeist ihanin.


2. Jaffa-juliste
Enhän mää ees erityisemmin pidä Jaffasta. Parhaat värit, paras kaikki. Bussipysäkkimainos, jonka vonkasin Hartwallilta.


3. Sotku
Oma sotku. Ei kaaos-sotku, vaan sellainen kotoisa tuttu sotku, josta voi löytää jeesusteipin, pienen ponin, kristallin, rumia tarroja, kangasväriä..


4. Pienen Otto-pojan mielipiteet suihkun seinässä.
Kaikki pienet laput, joissa on pieniä tärkeitä juttuja.

Vois tästä nukkumaan. Yks juttu vielä. Sain synttärilahjaksi ämpeekolossoittimen ja ulkoilutin sitä tänään Treen kaduilla ja vaikka köpötin portaita ja otin pieniä juoksuaskeliakin, niin musiikkipa ei katkeillut tai osoittanut pienintäkään häiriintymisen merkkiä. Onni!

Lisäksi:
- ei edelleenkään kotia Pariisissa
- lauantaista eteenpäin ei virallista kotia Tampereella
- oon ruvennu tykkään siitä Kings of Leonin Sex On Fire -biisistä..
- jos unohin mainita niin loma oli ihana, sitsit parhaat kokemani ja uusi vuosi vaihtui perheen kanssa pehmoisesti
- 10 asiaa, jotka haluan tehdä tänä vuonna -lista on melkein valmis

2008

Kivaa Uuveetä kaikille! Oon ollut lomalulluna ja melko aktiivisesti onnistunut välttämään koko nettiä. Nyt kuitenkin Sapalta kopsittu vuosisummary:

1. Mitä teit vuonna 2008 sellaista, jota et ole tehnyt aiemmin?
- Lauloin karaokea. Correct me if I'm wrong. Sitä ei lasketa ekaks kerraks ku abiristeilyn jälkeen laulettiin Ziigulazii porukalla.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
- En muistaakseni luvannut mitään.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
- Ei.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
- Kyllä.

5. Missä maissa kävit?
- Espanjassa ja Ruotsissa ainakin. Virossakin muistaakseni.

6. Mitä haluaisit vuodelta 2009 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2008?
- Pääsylipun pedagogisiin.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2008?
- En keksi nyt kuulkaas mitään. Mutta se aurinkoinen päivä oli yksi ihanimmista, kun Sanna oli just tullut Suomeen ja mentiin Arboretumiin juomaan viiniä ja syömään mukavuuksia mä, Sanna ja Mika. Pidin myös kovasti sitseistä ja siitä päivästä, kun harhailtiin Kansallispuistossa. Ja siitä, kun laulettiin laululeikkiä Torreviejan busseissa. Mutta nyt en kyllä antanut yhtään päivämäärää.

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
- Tein asioita, joita halusinkin tehdä.

9. ...ja suurin epäonnistuminen?
- Mitäs täsä pitäis mehutella. Ei tule mieleen mitään kalvavaa epäonnistumista.

10. Kärsitkö vammoista?
- Wammakala. Allergiat ja herkästi hermostuva iho ovat aina ilonani.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
- Öö. Kaikki matkaliput ja musiikkiin liittyvät asiat. Paitsi Qstock-liput olis voinu jättää ostamatta, kun festarialueen ulkopuolella oli pal jännempää.

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
- Monien.

13. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
- Miksi levittelisin moisia täällä.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
- Varmaan elämiseen. Olipa taas valaiseva vastaus.

15. Mistä innostuit eniten?
- Varmaan laulamisesta, ruoasta, tanssimisesta, auringosta ja ihmisistä.

16. Mikä albumi / kappale tulee muistuttamaan sinua vuodesta 2008?
- En voi valita vaan yhtä. Tuomitsen moiset kysymykset. Vastaan Abba.

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
- En pidä onnellisuusbarometria, mutta nyt on kyllä aika tyytyväinen olo.

18. Lihavampi vai laihempi?
- Ei ole vaakaa, parempi kun ei tiiä.

19. Rikkaampi vai köyhempi?
- En muista, ehkä rahaa on nyt enempi, mut ne katoaa pian Pariisin tuuliin.

20. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
- Olisin voinut kirjoittaa enemmän paperikirjeitä, nähdä enemmän keikkoja, opiskella aktiivisemmin (hö), pitää enemmän nettiä kiinni.

21. ...entä vähemmän?
- Olisin voinut olla netissä vähemmän. Onks tää nyt sit niin siistii?

22. Miten vietit / aiot viettää joulun?
- Kotona perheen kanssa. Oli oikein rauhallista ja lämpöistä.

23. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
- En haluaisi muutella.

24. Rakastuitko vuonna 2008?
- En, mutta koin monta kertaa olevani edelleen rakastunut.

25. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
- En seurannut kuin Seinfeldiä, Shieldiä ja ANTM:ää. Kahta ekaa dvd:iltä omaan tahtiin ja viimoista youtubesta viikottain. Niin, ja Muumeja! Muumit netissä olivat mieluisin, myös Tyra auttaa kaikkiin vaivoihin.

26. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
- En tiemmänsä vihaa ketään.

27. Mikä oli paras lukemasi kirja?
- Kuka lohduttaisi Nyytiä?

28. ...entä musiikillinen löytö?
- Rauli Badding Somerjoki, joka eilenkin lauloi koko illan.

30. Mitä halusit ja sait?
- Vaihtopaikan Ranskassa.

31. Mitä halusit, muttet saanut?
- Öö? Rautaisen itseluottamuksen? Olisin kyllä ihan valju tyyppi rautaisella itseluottamuksella.

32. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
- Samat vanhat, Amélie ja Muumipeikko ja pyrstötähti. Marie-Antoinette. Perhonen lasikuvussa. Control. Kyllä näitä oli.

33. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
- Mäkin vaklasin kalenterista: "Partiparti. Meillä Mika, Taru, Emmi, Hanna, Anna K., Marjo, Satu, Miika, Hege, Leena & Matti. -> Dorkas jatkot!"

34. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi äärettömän paljon tyydyttävämmän?
- Olisi kiva sanoa pedagogisiin pääseminen, mutta kun ei sitäkään voi tietää. Turha jossitella.

35. Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2008?
- Kirppismöhnä. Otin korvikset!

36. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
- Kaikki rakkaimmat.

37. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
- No tota. En khyl nyt keksi tähän hätään. Ola Salo oli taas kesällä ihana, kun lauloi kainaloonsa!

38. Mikä poliittinen puheenaihe säväytti sinua eniten?
- En valitettavasti ole kovin helposti säväytettävissä poliittisilla aiheilla. Lama-asiat mietityttävät toki. Samoin Laama-asiat.

39. Ketä kaipasit?
- Sannaa ja Annaa ja Lauraa. Mikaa, sillon kun sitä ei nähnyt tarpeeksi. Turun kavereita. Jannea ja Anua. Äitiä ja Isää. Isovanhempia. Ainahan mää kaipailen ja haikeilen.

40. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
- Emmi! Jos siis lasketaan, että ystävystyimme kunnolla vasta vuoden 2008 puolella. Ja Hanna!

41. Kerro elämänohje, jonka opit vuonna 2008.
- Elämänohje. Jösses. Mulla ei ole nyt tällä saralla mitään annettavaa. Ja Äiti keitti just kahviakin. Että tota.. heipä hei ensi kertaan!