Koirankuonolaiset.

Eilen vietimme Mikan syntymäpäivää hippasen myöhässä. Olin järjestänyt sille ylläriohjelmaa ja käskenyt vaan varata päivän synttäritouhuja varten. Me lähettiin sitten matkaan, mää, Mika, Sanna ja Jussi. Ajettiin Isojärven kansallispuistoon ja lähdettiin mönkimään keskelle syksyistä metsää.

Voi videtsu, että oli kivaa. Siellä oli hiljaista ja kaunista ja vihreää ja keltaista ja sammaleista. Ja meillä oli hyvät eväät. Ja löysimme jättimäisiä puolukoita, jotka tulee maistumaan täydelliseltä luonnonjogurtin kanssa. Juu, ja pojat onki ja puhuimme majavista ja hirvikärpäsistä ja Mika oli iloinen synttäriyllätyksestään, vaikka sillä ei ollutkaan ihan priimakengät ulkoiluun. (tosin ei ollu kyllä meistä kellään)

Istuttiin kivellä ja naurettiin ja kikkailtiin pitkospuilla ja nähtiin rämettä ja nevaa ja kuunneltiin piilopuroa ja nähtiin viisasteleva metsämies. Eläimiä ei paljon näkynyt, ehkä höpötin liikaa, että mäyrät ja hirvet olisivat uskaltaneet tulla näytille. Oli kyllä huippu päivä.

Illalla lähdimme takas kohti Tamperetta ja ikävät uutiset päivän tapahtumista saavuttivat meidätkin ja vetivät seurueen aika hiljaisiksi.

Iltaa ja yötä oli kumminkin vielä jäljellä. Anu ja Janu tulivat meille iltaa/yötä istumaan ja vastoin kaikkia peruskaavojamme emme pelanneet Viidakkonopeutta vaan puhua höpötimme aamuviiteen (?) ja oli oikein rattoisaa ja jäi kovin hyvä mieli. Iina kiittää vieraita ja metsän väkeä.

Tänään onkin sitten krabul. Tai ainakin jälkiväsy. Luulen, että pelaamme vähän Riskiä ja olemme chillisti. Myös jonkun elokuvan voisi katsoa, en ole aikoihin.

Kappas vaan, en muuten osaa vielä asetella kuvia tekstin joukkoon lainkaan. Pläjähtävät kaikki tohon alkuun. Nooh, opettelen sen täsä hyvin pian..